 |
| (Kuva: Jari Kähkönen) Mitä armeijan poliisitoiminnan kriisi merkitsee "yleiselle" asevelvollisuudelle? |
Olen kyllin kirjoittanut Ilmavoimien mahalaskusta Lemmenjoella. Tänään luin YLE:n ja STT:n oikeudenkäyntiselostukset Korkeimman oikeuden suullisesta pääkäsittelystä; jaksan enää todeta, että se on joko poliisitoiminta kuntoon tai sitten valtuudet tykkänään pois. Muita vaihtoehtoja ei enää ole.
Vaaditaan vähintään valtakunnallinen maksuton hälytysnumero, riski- ja palvelutarvearvio joka ainoalle varuskunnan porttien ulkopuoliselle tapahtumalle sekä kunnon kenttäjohtojärjestelmä mistä muodostuu sekuntien tarkka aikajana ilmoituksesta suoritukseen asti. Kukaan ei ole sääntöjen ylä- tai alapuolella. Piste.
Sotilasoikeudenhoidon puolella sellainen käsite kuin kurinpitoesimies tulee pääosin siirtää historiaan. Ainoat kuviteltavissaolevat poikkeukset ovat jossain pienen ja mitättömän välillä olevat asiat, jotka voi määritellä luonnehdinnalla "sotilaallinen kodinpito"; kaikki muu menee sotilaspoliisin kautta syyttäjälle.
Se siinä vain on, että en oikeasti usko itsekään armeijan moiseen kykenevän. Maastopukuinen sotilaspoliisi on alipätevä, vajaamiehitetty ja liian kiinni varusmieskoulutuksessa. Tämä on vuoden 1991 vartiovastuun vaihdon tai "sotilaspoliisiuudistuksen" suurin virhe, jota ei pysytytä myöntämään.
Pääesikunnan tutkintaosasto, jota YYA-aikaan armeijan rikos- ja turvallisuuspoliisiksikin mainittiin; palasi äskettäin alkujuurilleen, vastavakoiluksi. Tuliko ennen komentotien takana esikunnassa piilleestä "törkeiden ja tärkeiden" juttujen tutkijasta nyt niin salainen poliisi, että se ei itsekään tiedä sellainen olevansa?
Samaan aikaan sotilaslakihenkilöistä on asessoriin asti tullut osa kalustoa, jotka eivät selvästikään enää täytä paikkaansa. Onneksi sentään upseerit eivät enää ole pitkään aikaan saaneet tuomita ehdotonta vankeutta, jota huumorimielessä arestiksikin sanotaan ja syyttäjänä oikeudenistunnoissa ovat siviilin aluesyytäjät.
Kännissä Lapissa sikaillut eversti ja sitä etelämpänä esikunnissa parhaansa mukaan peittellyt kenraali taisivatkin tehdä paljon enemmän vahinkoa kuin heti ymmärretäänkään. Suomi on läpimilitarisoitu yhteiskunta, joka tarvitsee sellaisena säilyäkseen loputtomasti syntipukkeja, tekosyitä sekä yhteisesti jaettuja valheita.
Jos niitä ei enää saataisi, Suomen armeija lakkaisi olemasta ja kuolisi niille sijoilleen. Sen valta, rahat sekä hyväksyttävyys riistettäisiin, koska niin vaarallisia, hallitsemattomia, sietämättömiä ja etenkin tuhlailevaisia ovat kaikki maailman armeijat. Salaisuuden sekä pelon kaikkoaminen merkitsee aina armeijan kuolemaa.
Mutta totuutta ei voi peittää sen paremmin pysyvästi kuin täydellisestikään. Joka kerta kun "homorunkkareiden humalainen pyssyleikki metsässä" paljastuu julkisesti; yleisö saa karvaan muistutuksen oikean totuuden perusolemuksesta, joka on aivan tavattoman rujo. Mitä on armeija, mitä ovat sotilaat. Todellisuudessa.
Jos Lemmenjoen jutun lopullisen tuomion jälkeen ei mitään opita; kauanko saattaa "yleinen" asevelvollisuus enää säilyä Suomessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.