lauantai 14. joulukuuta 2019

Piruparat al-Holin leirillä ja epäinhimillisen kohtelun kierre

Tämänkertaisten avuntarvitsijoiden kohtelu on vain osa kierrettä, joka on nähty niin monta kertaa ennenkin; esimerkiksi siinä kuinka Kainuun Juntusrannan asukkaita ja saksalaisten mukaan lähteneitä kohdeltiin aikanaan. Apuun menossa hidasteltiin, kotona seurasi leiritys ja kurinpalautus; myöskin, kaikkia keitä vain voitiin, rangaistiin.

Ei se kuulu vouhottavalle rahvaalle, että mitä kukin on Syyriassa tehnyt, miksi sinne meni ja miten. Jos päätyi keskelle sotaa pakolaisleiriin hengenhätään, saa sanoa ettei hyvin käynyt; todellakin on nyt avuntarvitsija. Avuntarvitsijan nöyryys, hiljaisuus, kiitollisuus, katuvaisuus ja tottelevaisuus ovat nekin yhtä suurta epäolennaisuutta.

Minua ei yllätä, että suomalaiset haluaisivat kostaa al-Holin suomalaisnaisille heidän tekemänsä valinnat, mutta toivoo voivansa tehdä sen kierojen turvallisuus- ja lastensuojeluverukkeiden kautta. Näinhän Suomessa on tapana tehdä; itse on muka normaali ja poikkeavuudesta rangaistaan, myönnettiinpä moinen sairas perinne tai ei.

Mikäli rikos on tapahtunut; poliisi tutkii, syyttäjä syyttää, tuomioistuin tuomitsee ja vouti sekä rikosseuraamuslaitos täytäntöönpanevat. Terveys- ja sosiaaliviranomaisten tuki voi olla tarpeen, mutta vaikka sillä on osittain kontrollin luonne; suorite ei koskaan ole rangaistus vaan auttamistyötä.

En usko hetkeäkään, että tämänkertaiset onnettomat piruparat ovat muuta kuin pelinappula heidät ongelmallistaneille Perussuomalaisille tai osille pyrkiville niin sanotuille konservatiivipuolueille. Saatamme elää politiikan hullua vuotta, mutta tekeillä ei ole mitään sellaista, joka parantaisi järjestelmän toimivuutta vähääkään.

Siksi epäinhimillisen kohtelun kierre jatkuu vuosikymmenestä toiseen kulloisissakin tilanteissa. Luullaan, että ollaan muka jotain oikeita suomalaisia; niiden toisten, asiansa sotkeneiden, vastakohta. Ehei. Ikäluokka kerrallaan tehdään vain samat virheet uudelleen, kun varsinaiseen valintatilanteeseen joudutaan.

Suomalaisten sietäisi jo vähin erin kasvaa itsenäisiksi persooniksi, joiden ei enää tarvitse elää kuin epävapaan maan alamaiset tai teeskennellä sellaisia turvallisuuden- ja mielekkyydentunteensa säilyttämiseksi. Inhimillisyyttä ja myötäelämiskykyä voisi kasvattaa lisää; tajuta, että kun jättää muut rauhaan niin saa olla rauhassa itsekin.

Mitä luulet tekeväsi, kun huudat konservatiivien rankaisevaa isäyhteiskuntaa takaisin, tai sen esiinmarssia mitä ikinä populistit sitten omaksi mallikseen kutsuvatkin? Et edes tunne ensinmainitun kelvottomuuden peittelyksi kerrottuja valheita, joten viimemainitussa elämisen todellisuus on sinulle taatusti täysi käsittämättömyys.

Vapaassa maassa takuita ei ole; jokainen on itse vastuussa omasta käyttäytymisestään, koska seuraukset tulevat aina vasta jälkikäteen. Siksi siinä eläminen onkin niin pelottavaa, että heikoimmat sepittelevät salaliittoteorioita tieskeiden hankkimista näennäisistä todisteista, joiden todellinen merkitys jää arvoitukseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


OHJEET

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Pysy asiassa.

Ole asiallinen.

Älä chattaile.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.