Ontuva salailu johtaa vain lisävaikeuksiin

(Kuva: Jari Kähkönen) Uhrille video oli pakko näyttää kuulustelun yhteydessä;
muuten oikeusvaltio olisi ollut vaarassa.

Facessa seuraamallani seinällä oli linkki IL:n Kunnaksen omaan lehteensä kirjoittamaan kommentaariin Lahden putkapahoinpitelyn poikkeuksellisesta salaisuudesta. Kuinka uhrille ei luovuteta tai suostuta enää näyttämäänkään valvontakameratallennetta, joka teosta on olemassa?

Melko kasvattavaa ja hurskasta toimintaa; todentotta. Sen takana olevan ilmiön voi paljastaa yksinkertaisesti; menepä henkilökohtaisesti tekemään rikosilmoitus palvelupäivystykseen, aihe saa olla mikä tahansa arkinen sattumus. Pyydä saada ilmoitusjäljennös; näet, että se leimataan salaiseksi silmiesi edessä.

Maallikko saattaa nyt joutua melkoiselle hepnaadille. Kuinka minun omassa asiassani tekemä rikosilmoitus voi olla salainen itseltäni? Jäljennöksesi reunassa on kuitenkin ilmiselvä neliskanttinen punaleima, jossa lukee isolla SALAINEN; tarkenne on pientä pränttiä ja oikean vaihtoehdon kohdalta löytyy rasti ruudusta.

Syvällisemmin perehtynyt sanoo nyt oppineisuutta ja asianymmärrystä osoittavan hienon sanan; asianosaisjulkinen. Voi olla, että ilmoituksesi vastaanottanut poliisi selitti asian sinulle; voi olla, ettei. Saamasi tiedot ovat vain sinun käyttöösi; omien oikeuksiesi turvaamista varten, niillä ei pidä revitellä. Näin sinun halutaan uskovan.

Jos on auktoriteetteihin uskova ja muutenkin kuuliainen ihminen, kokemuksesta muodostuu kuva päähän; poliisi tietää paremmin sekä päättää puolestasi. Ajatus on kuitenkin pahasti vanhentunut ja suorastaan tavattoman naiivi; senhän näkee aiheena olevassa Lahden putkapahoinpitelyssä ja etenkin siihen liittyvässä salailussa.

"Teepä rikosilmoitus omassa asiassasi; näet kuinka se leimataan salaiseksi silmiesi edessä. Poliisi ei halua revittelyä."

Poliisi ylenkatsoo julkisuutta, vierastaa vastuuseen joutumista ja suorastaan vihaa tallentamista ellei hallitse niitä itse. Minun ollessani nuori mies; tähän liittyen sattui yksi erityisen havainnollinen sekä maailmallisesti tunnettu esimerkki, jossa oli mukana niin pieksäminen, salailu kuin vastuun puutekin. Rodney Kingin tapaus.

Maailmanlaajuisesti poliisi sai siitä pahan trauman; ulkopuolinen videoi yhden kenttäsikapuheella sanoen vittukeikan, ja tallennetta pyöritettiin televisiossa jatkuvasti. Seurasi mellakointia, pitkäkestoinen oikeusfarssi ja vaikkasunmitä. Näin kävi, koska poliisi oli kertakaikkisen kyvytön ratkaisemaan ihan uusia ongelmia.

Rodney King olisi pitänyt pakkopysäyttää, ottaa kiinni ja saattaa rikosoikeudelliseen edesvastuuseen; sen tuo (maantie)poliisia pakoillut huumerattijuoppo olisi ansainnut. Mutta sitten tilannejohtajana ollut (kaupungin)poliisin ylikonstu mokasi; mentiin etälamauttimesta patukkaan eikä ajoissa komennettu irti/poikki.

Aivan äsken Suomen Lahdessa säilöönotettu olisi tullut tarkastaa, kirjata ja jättää putkaan. On hyvin riidanalainen kysymys, että saako kiinnipidettyä lyödä vai ei. Ystävänämme kernaasti esiintyvä poliisi päätti nyt puolestamme; emme ilmeisesti saa koskaan päättää itse. Voi olla hyvä veto; voi olla olematta. Emme tiedä.

"Poliisi päätti puolestamme emmekä saa kai koskaan tietää, että oliko se hyvä vai huono veto."

Hyvän vedon puolesta puhuu minimi. Uhrille video on ollut pakko näyttää kerran kuulustelun yhteydessä; muussa tapauksessa oikeusvaltio olisi ollut vaarassa. Olisi kuin olisi taas eletty toista maailmanrähinää; silloinhan ihmisiä tuomittiin kuolemaan Valpon salaisten promemorioiden perusteella, mitä eivät syytetyt saaneet nähdäkseen.

Toinen hyvän vedon puolesta puhuva seikka on traumatisoituminen. Miksi luulet, että sanotun rähinän aikaan tiettyjen sankarivainajien arkkuja kiellettiin avaamasta? Miksi tietty tuolloin kertynyt; sittemmin ”kauhukuviksi” kutsuttu, aineisto oli vuosikymmenet yleisön ulottumattomissa? Niinpäniin. Kuva on voimallinen väline.

Veto saattaa myös olla erittäin huono, koska kiitos salailun; nyt meidän kaikkien pitää kai vain uskoa viranomaisten sana, jos kerran syyttäjätutkinnanjohtaja vain rauhallisesti kerta kerran jälkeen itseään toistaen sanoo ettei videota anneta. Mennäänkö sitten pois; uskotaan, että asia on kunnossa, koska itse jutussa annetaan kohta tuomio?

Minä väitän, että viranomaiset ovat turvautuneet julkisuuslain omavaltaisella tulkinnallaan Rodney King -tekosyyhyn. He nousivat yläpuolellemme; päättivät puolestamme, että Lahden putkapahoinpitelyvideota ei luovuteta, koska se vähentäisi poliisin arvostusta yhteiskunnassame sekä häiritsisi yleistä turvallisuutta ja järjestystä.

"Väitän, että viranomaiset turvautuivat omavaltaisella julkisuuslain tulkinnallaan Rodney King -tekosyyhyn."

Valitettavasti poliisi tai syyttäjäkään eivät olisi sen paremmin ensimmäisiä kuin ainoitakaan vallanpitäjiämme, jotka yrittävät väitettyyn asiakkaan parhaaseen vedoten suojella itseään oman sietämättömän käyttäytymisensä häpeältä. Kumpaakohan tarkoitusta varten se salassapito taas olikaan olemassa?

Perinteisesti Suomesssa asiat tosiaan menivät niin, että kun viranomainen sanoi ettei aineistoa luovuteta; kukin vaillejäänyt valehteli, selitteli, salaliittoteoretisoi ellei suorastaan hypnotisoinut itsensä uskomaan kaiken olevan kunnossa. Tätänykyä asiat ovat toisin; useat eivät enää usko viranomaisia silloinkaan kuin pitäisi.

Turhanuteliaat, hus, pois. Minulla ei myöskään riitä sympatiaa ulko-oikeudellisille vainoajille, jotka epäilemättä riemuitsisivat mahdollisuudesta jatkaa Lahden syytettyjen kanssa siitä mihin järjestelmä lopettaa. Enkä välitä tähän kirjoittaa, että mihin kaikenkyseenalaistajat sekä suoranaiset kapinanlietsojatkin saavat puolestani painua.

Asiat asioina. Nyt emme tiedä niiden totta laitaa; kiitos poliisin ja syyttäjän. Pyytävätkö he meiltä siis uskoa vai sokeaa luottamusta? Huomioiden kuitenkin, että Amerikassa Rodney Kingin jälkeen tapahtui vielä vaikka mitä; ihmisiä on kuollutkin, on moinen pyyntö Suomen viranomaisilta sangen rohkea teko. Kielteisessä mielessä.

"Pyytävätkö viranomaiset meiltä uskoa vai sokeaa luottamusta? Sangen rohkea teko kuitenkin. Kielteisessä mielessä."

Lahdessa oli lähellä tulla Suomen George Floyd eli poliisin käsiin väkivaltaisesti kuollut marttyyri, mutta tulematta jäi; kiitos ensihoidon. Siksi salailu on nyt kaikkein huonoin vaihtoehto; ikäänkuin oletettaisiin vanhasta muistista, että tietämätön sekä viranomaisia pelkäävä kansa yhä uskoo mitä tahansa. Ja silti säilyy tottelevaisena loputtomiin.

Eivät viranomaiset mitään pyhimyksiä ole; viisainta olisi tulla itse alas jalustoilta tai kaappien päältä. Jos nimittäin ei tule; ja siksi hallitsemattomasti pudotetaan alas esimerkiksi mellakkatilanteessa, on usein vaikea sanoa, että kehen siinä oikeastaan sattuukaan sekä kuinka pahasti.