Onko sellaista yhteiskunnallista ongelmaa olemassakaan, johon poliisi ei haluaisi vastata – tavalla tai toisella – omia resurssejaan lisäämällä? Sehän siinä ongelmallista onkin; Suomi ei ole sen paremmin poliisi- kuin rajattoman rikaskaan valtio. Jospa ei lisättäisikään valvontaa; tai jos lisätään, katsotaan tarkemmin minkälaista se on?
Liikuva poliisi oli ajastaan jäänyt kummajainen jo kauan ennen lakkautustaan. Sen syntysyy oli olla puolikasarmoitu santarmisto, jota Suomeen ei lopulta koskaan tullutkaan. Liikennepoliisi LP:stä tuli vasta vaiheittain toisen maailmanrähinän jälkeen, mutta asenne valtakunnallisessa erillisyksikössä oli yhä kohdallaan.
Jos LP irvistytti, paikallispoliisin niin sanotulle liikennepoliisityölle oli vaikea olla nauramatta. Yksi partio tutki kolarit, sitten vuorossa oli enää Liikenneryhmän SeJaSe ja lopulta koko toiminto lakkautettiin kaikkialla paitsi Helsingissä; muuten poliisisoittajat sekä kuperkeikkaukot eivät olisi tehneet edes 50% työajastaan töitä.
Typerin mahdollisin esimerkki tuon ajan niin sanotusta liikennepoliisityöstä oli ajattaa vanhan mallin kaappiautolla kahdeksikon muotoista lenkkiä; ratissa oli korttelipoliisi ja vänkärinä liikennepoliisi. Pakostahan siihen reitille joku ajokieltolainen osui; herkkäuskoiset saattoivat peräti uskoa tämän olevan valvontaa.
Ja sittenhän oli modernin toimistomaijan esiaste; ratsia-auto, josta liikkeellelähdössä aina muistettiin muistuttaa hälytyskeskusta, että ”ei sitten meille kovia keikkoja, auton kyydissä on niin ja niin monta naista”. Enimmän osan liikennetöistä hoitivat siis aina silloiset järjestyspoliisit; pysäytys oli tekosyy, valvonta itsetarkoitus.
Siksi en hämmästynyt, kun nykyisessä kirkonkylässäni katselin säännöllisinä kellonaikoina iltapuolella kuormavaakapakettiauton leikkivän partiointia ajellen edellisten keikkapaikkojen kautta. No, joskus nähtiin ihan henkilöautomallinenkin liikennevalvontaryhmän osanen; matkalla vuoronlopetukseen sekin, yhtälailla.
Siispä; kun haluat valvontaa, lisää poliisin resursseja. Saatko mistä maksat, no, se voikin sitten olla jo ihan eri juttu. Liikkuvan poliisin lakkautus käy vertauskuvasta; asenne muuttui, mutta liian myöhään ja liian tehottomasti. Se ei kyennyt muuttumaan poliisinsa menettäneen syrjäseudun turvaksi, joten elämisen oikeutus meni.
Jos kansanedustaja Marko Kilven(kok), politiikan ulkopuolella poliisin, avauksen mukaan poliisin resursseja lisätään; on niillä tällä kertaa saatava paljon enemmän kuin pelkkiä poliisikoulutettuja sakkolappuprintterinkäyttäjiä. Uusien sanojen tulee olla ennaltaehkäisy ja toimeen tarttuminen; liikennepoliisi muuttuu maantiepoliisiksi.
Oikeasti en usko hetkeäkään, että näin käy. Ensiksi, poliisiasioita ei ymmärrä kuin poliisi itse. Toiseksi, mitään ei voi uudellenajatella; kaiken tarkoitus on taata muuttumattomuus, rahat tänne ja heti eikä perusoikeuksista ihan täyttä viittäkään. Poliisi ei ole osa yhteiskuntaa, yhteiskunta on osa poliisia. No, näinhän ne luulevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.