En menettänyt mitään, kun toistin YLE:n A-Talk -ohjelman ainoastaan Areenan kautta audiona läppärini kaiuttimesta vasta vähänpäälle 12 tuntia suoran lähetyksen jälkeen perjantaina. Persujen Wille Rydman haluaa ay-liikkeeltä vallan pois; Yrittäjien Mikael Pentikäinen taas rullata duunarin rahat ja tehdä mielivaltaa.
On se melkoista vääntämistä ja kääntämistä; onko sopimusvapaus mennyttä ellei valtakunnansovittelija voi ratkaista riitaa muuten kuin tietynlaisella sovintoehdotuksella? Vähän kuin toteaisi naama pokkana kolmen työt 0.75:llä palkalla tekevälle, että ajattele nyt hyvä ihminen työnantajasi etua ennen omaasi.
En minäkään muuten, mutta kun torstaina iltapäivällä YLE Kuopion Petri Julkusella oli pokkaa kysyä kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja-firmansa toimarilta, että onko teillä painetta mennä lakkoon. Sairausajan palkanmaksukarenssiin liittyen haastateltava tarinoi, jottei heidän firmassaan saa työskennellä sairaana.
"Vähän kuin toteaisi pokkana kolmen työt 0.75:llä palkalla tekevälle, että ajattele nyt hyvä ihminen ensin työnantajasi etua."
Haastoiko Vasemmistoliiton Li Andersson siis Rydmania A-Talkissa totuuden alakouluversiolla, kun käsitteellisti tekeilläolevan kovaksi ideologiseksi poliittiseksi hankkeeksi? Ettei saattanut sanoa suoraan hyvinvointivaltiota romutettavan silmiemme edessä? Harmi. Sitä se nimittäin todellisuudessa tarkoittaa.
Romutuspolitiikalla on yleensä kolme kärkeä: sosiaaliturvan hävittäminen, työelämän uusjako sekä yksityistäminen ja sääntelyn purkaminen. Katsomalla taaksepäin kyllin pitkälle voi todeta, että tuo politiikka on ollut hyvin kysyttyä maailmanmittaan. Ihmiset ovat ihan oikeasti luulleet sitä omaksi edukseen.
Katsoin aiemmin viikolla YLE:ltä Martin Luther King jr. -dokumentin. Se päättyi osaltani kysymykseen, että vaikka Reagan vasta 80-luvulla teki karvaat teot; irtosiko tappi veneen pohjasta jo Johnsonin aikaan vuonna 1968? Great Society -ohjelmahan oli vasta hät’hätää tullut valmiiksi, jos vielä sitäkään.
"Todellisuudessa tekeilläoleva hanke on hyvinvointivaltion romuttamista ja siksi sitä pitäisi myös kutsua."
Ideologioiden tai maailmankuvien välinen ero terästyi akuutiksi, kun samana iltana katselin Ruotsin SVT:n Dox -sarjan työn evankelikaalisten vallasta tuossa maassa. Kuinka niille ilmastotiede on nolla eikä tulonjakoakaan ole kai väliksi tasata, koska maailmahan loppuu kuitenkin...kohta. Siis eivät kai ne suorastaan pyri siihen?
Voi hyvä tavaton. No, enhän minäkään mikään jumalankieltäjä tai uskonnonvastustaja ole, mutta pitäisihän sitä nyt joku tolkku olla, kun asioita hoidetaan. Että älä sinä ala Jumalaa leikkimään päättäen omin päin toisten puolesta kysymyksistä, joista ne eivät vielä olleet kuulleetkaan.
Näin on pakko ääneen huokaista, kun A-Talkin loppupuolella Wille Rydmankin sanoi ääneen, että kysymys on vallasta. Niin; onhan se kovin eri asia johtavana poliitikkkona sanoa mitä ottaa, kun sen myös saa – toisin on työläisen, jonka pään yli voitaisiin ”paikallisesti sopia”. Voisiko hän edes valittaa siitä viranomaisille?
"Loppupuolella Wille Rydmankin sanoi, että kysymys on vallasta. Se terästää ideologioiden ja maailmankuvien eron."
Vallanjanossaan tuokin eläjä pokkana osapuolitti ay-liikkeen; ainakin esitti tosissaan luulevansa, että menneen ”vasemmistohallituksen” velanottoa vastaan olisi pitänyt muka lakkoilla. Sitten hölisi masinoinnista, propagandasta, vääristä väitteistä, ay-herroista ja Hakaniemen palatseista. Kai joku tietämätön idiootti tuollekin hurraa.
Muistan näet, vaikken välittäisikään, kuinka istuin nokakkain työnjohtohenkilön kirjoissa olevan keskinkertaisen juoksupojan kanssa; asiana oli muun muassa hänen vitkuttelunsa sekä saamattomuutensa työympäristömme kehittämisessä. Valitettavasti esimiehentapainen päivävartija häiritsi meitä koko ajan suunsasoittamisella.
Pointtini oli, että on joko asianmukaiset varusteet tai vaarallista työtä ei edes aloiteta. No, siitä ei haluttu sääntöä, koska niillä vain kontrolloidaan ja sorretaan proletaaria. Tyhmä kysymyskö? Ei todellakaan. Firma työnsi riskin työntekijän kannettavaksi, koska se haluaa välttää maksamasta kuluja ja pomonkuvatukset käyttää valtaa.
"Kysymys asianmukaisista varusteista tai vastuun ottamisesta vaarallisen työn tekemättäjättämisestä ei ole tyhmä."
Juoksupojan yläpuolella oli nimittäin vastaavan työnjohtajan ja tulosvastuullisen kirjoissa kulkeva maailmanluokan paskanpuhuja, jolle todeksi elämämme kaikkeuden synty oli ollut pelkkä kosto edelliselle firmalle. Kelpoisuus ehkä löytyi, kun kerran ”ammattitietokoe” oli suoritettu, mutta kyky ja taito puuttuivat. Rahaa ei ollut, syystäkin.
Pääomaehtoisessa maailmassa ei sopimuksen tekemisen jälkeen selitetä toiselle osapuolelle mitään ”olisiko hyviä”. Ei ole tulossa – lopeta hyvän sään aikana – tai muuten näet erittäin irvokkaasti mitä tapahtuu, kun tämä lakkaa olemasta kohtelias. Ellei siis vastapuoli itse uudelleenarvioi omaa asemansa.
Kun se vain on niin, että maailma ei yksikertaisesti näytä samalta proletaarille, juoksupojalle, pellelle ja kapitalistille. Jollakulla on kaikki valta; toiset esittävät, tärkeilevät sekä huijaavat pahimpansa mukaan ikään kuin olisi – vaan se kolmas on todella pulassa ilman hyvinvointivaltiota. Jota siis ei pidä purkaa. Juuri siksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.