Arvaamattoman ja epäoikeudenmukaisen maailman vartijana

Palokunta näyttää mallia syrjimättömyydestä; lähde Facebook, bongattu Rysky Riiheläisen seinältä. Englanninkielinen video ei käsittele suoraan romaneita.

Vartija työskentelee yksin sekä suoraan asiakkaiden kanssa. Voi olla vaikea pitää yllä ammatillista etäisyyttä ja mielessä on muukin kuin laki. Syytä olisi; asiakkaan, asiakkaan asiakkaiden, asiakkaan henkilökunnan tai oman työnantajankaan halut eivät tee mahdotonta mahdolliseksi eivätkä etenkään suojaa jälkiseurauksilta.

Vartija ei voi vedota tietämättömyyteen tai osaamattomuuteen; veruke sortuu, kun käy kurssin, saa hyväksynnän sekä ohjeistetaan ja perehdytetään. Jos ei tiedä tai osaa, on jätettävä tekemättä sekä ilmoitettava asiasta esimiehelle. Ihannemaailmassako? Älä luovu oikeuksistasi tai olet pian itse vaikeuksissa.

Tämä on tärkeää; vartijan olisi pitänyt tietää ja osata, sekä ymmärtää olla ylittämättä rajoja. Tottelematta jättäminen on kuitenkin niin vaikeaa, että joko vetkutellaan matkalla, keksitään ”kiireempi” työ tai valehdellaan ettei ole valtuuksia. Kieltäytyä ei uskalla, koska pelätään itseen kohdistuvia seurauksia. Ollaan yhä työntekijöitä.

Työläisen elämässä ei ole pikkujuttu menettää asema tai tehtävä, pienentää palkkaa, huonontaa työaikaa, pidentää työmatkaa eikä joutua työttömäksi. Siksi moni tekee ”mitä käsketään”; voidaan puhua niin typerästä yleisissä askareissa juoksuttamisesta kuin oikeasta vallan väärinkäytöstäkin. Tämä ei ole selitys; se on tosiasia.

Sinulle on siis voitu opettaa, että syrjiä ei saa, mutta elät maailmassa missä oikealta ja vasemmalta tulee koko ajan tasantarkkaan päinvastainen viesti. Yksityisellä turvallisuusalalla voit jopa päästä kokemaan kuinka Suomeen maahanmuuttajana tullut ihminen vaatii syrjimään toisia maahanmuuttajia tai Suomessa syntyneitä romaneja.

Opit myös, että totuus ei välttämättä kelpaa kenellekään. Olet ammatissa, jossa olevilla ei ole oikeusturvaa tai ihmisarvoa; kuta törkeämmin sinusta valehdellaan niin sen varmemmin suollettu uskotaan. Kelpaat vain, jos vastaat hulluimman mahdollisen eläjän ennakkoluuloa tai annat hänen ohjata toimintaasi. Kannattaa kuitenkin pitää varansa.

Kun teet vartijan tai järjestyksenvalvojan työtä, joudut puuttumaan rasistiseen mölinään ettei synny tappelua; joudut myös olemaan puuttumatta ihmisen henkilökohtaiseen ominaisuuteen, jos se vain vähän ärsyttää eikä muuta. Opit, että ihmisiä pelottaa tai häiritsee vaikka mikä; siitä ne kohta kertovat sinulle. Henkilökohtaisesti.

On vaikeampi uskoa, että vaikka kuinka on henkilökuntaa, asiakas tai toimeksiantaja; ei siitä huolimatta voi vaatia mitä tahansa. Jos laissa säädetyt edellytykset puuttuvat tai teko on peräti siinä kielletty, penalttia paukkuu. Olisi vartijan ammattitaitoa kyetä selittämään tämä oikein kohdattaessa, mutta niin on puolimiljoonaa muutakin asiaa!

Kyllä romania saa seurata, mutta ei oletusarvoisesti vain siksi, että hän on romani. Romani on ihminen; kyllä hänkin voi käyttäytymisellään häiritä, pelottaa tai tehdä rikoksen. Vartija voi siis yhä joutua hillitsemään huonostikäyttäyvän vähemmistönvähemmistön ”floorshowta” tai ottamaan siihen kuuluvan kiinni.

Tai sitten hetken tarkkailtuasi huomaat, että mitään ei löydy; antaa olla ja jatketaan hommia. Ihmisluonto on vain sellainen, että aina pitää löytyä selitys ja mielellään vielä toimenpidekin tehtäväksi; muuten tulee sietämätön olo. Siispä omistaja ripittää pomoa, pomo uhoilee myyjälle ja myyjä painaa nappia tai soittaa puhelimella.

Maailma on arvaamaton ja epäoikeudenmukainen paikka; kun siirrät asian toiselle, väistät samalla itse epäonnistumisen häpeän ja seurausten vaaran. Tarpeeksi monet eivät haluakaan ymmärtää oikein; leimattava kelpaa, syyllinen riittää sekä materiaaliset arvot ohittavat oikeudet mennentullen. Minäminäminä. Loputtomiin.

Ei tosiaan ole helppoa olla yksityisen turvallisuusalan työntekijänä tälläisessä maailmassa. Sen voisi muuten huomioida taas jälleen kerran tänä keväänä käytävissä vartiointialan työehtosopimusneuvotteluissa. Jos nollan antaa, ei pidä ykköstä vaatia.