Parempaan päin mennään, mutta liian hitaasti ja tulokset ovat silti yhä huonot. Positiivisemmin voi tuskin kommentoida Tampereella ravintolan järjestyksenvalvojien toimenpiteen kauskantoisena seurauksena menehtyneen miehen tapauksen äskeisestä hovioikeuden tuomiota.
Edistys Ison Omenan tragediasta on ollut parempi toimenpiteen kohteen seuranta ja niin nopeampi ensiavun aloittaminen kuin sen tuloksellisuuskin. Mutta; vaikka potilas lähtikin vielä suoraan maassahallinnasta elossa jatkohoitoon, on siinä kovin vähän kehumista, että tämä silti kohta kuoli.
Perusongelma lienee tämä: piti tietää, ettei painoa tulisi varata selkään päinmakuulla, mutta näin katsotaan silti voitavan tehdä – ainakin tilapäisesti. Jos koulutettu jumpattu terve elämänsä kunnossa oleva työntekijä tatamilla tuntee epämukavuutta, kuinka täydellinen vastakohtansa kentällä selviää edes hengissä?
"Piti tietää, ettei painoa tulisi varata selkään päinmakuulla, mutta näin tehdään silti – ainakin tilapäisesti."
Vertauksella sanoen; minulle käsirautojen tiukkuus oli non-issue, sillä koulutustaustani vuoksi pystyin samaistumaan toimenpiteen kohteeseen vain vajavaisesti. Valvoin turvallisuutta; keskityin lain sanaan sekä ohjeisiini. En siis ymmärtänyt lainkaan, kun kohta voimankäyttökoulutuksessa alettiin opettaa sitä "sormella koittamista".
Miten olisin? Enhän itse ollut käsiraudoissa kuin lyhyitä hetkiä voimankäyttökoulutuksessa, kun pariharjoituksessa oli oma vuoro esittää toimenpiteen kohdetta. En ollut pyhimys mutten paholainenkaan; koetin vain säilyttää asiallisen työnteon rajat – pidin päätösvallan itselläni enkä ollut hyväuskoinen.
Todellisen elämän kannalta tämä on ongelmallista. Jos kantaa koko ammatillisen vastuun yksin, tulokset vaihtelevat väistämättömästi. Ja kyllä – väärinkäytöksiäkin ilmenee. Mutta; muinaisessa Poliisi-tv:ssä haastateltu groteski klovnihahmo sinisessä virkapuvussa ”luidenmurtamisväitteineen”, puhukoon silti vain omasta puolestaan.
"On ongelmallista kantaa ammatillinen vastuu yksin; tulokset vaihtelevat ja väärinkäytöksiä ilmenee väistämättä."
Turun hovi toisti Ilta-Sanomien tuomiojutun mukaan saman vanhan väsyneen ”koulutetun järjestyksenvalvojan olisi pitänyt tietää ja osata” eikä yllättänyt ketään. Moinen on suurinpiirtein yhtä reilua asiallista todellisuuteen kytkeytyvää kuin väittää, ettei poliisihallinnollisesti hyväksytty voimankäyttö muka aiheuta vammoja.
Kuinka järjestyksenvalvojalla voi yhtä aikaa olla oikeus puuttua pakkokeinoin toisen vapauteen ja toimeenpanna se voimakeinoin, mutta suoritusta ei tarvitse osata täysin tai lopputuloksen suhteen saa olla välinpitämätön? Ei täsmää. Nolo totuus lieneekin, jottei yhtään ketään oikeastaan kiinnosta.
Järjestyksenvalvojaa pidetään välttämättömänä pahana – kaikki otetaan vaan mitään ei anneta vastineeksi. On oltava olemassa ja suotavaa on, jottei mitään pahaa tapahdu; mutta, jos tästä huolimatta näin käykin, vastaat siitä yksin. Että; suoraansanottuna, onhan asenne yhteiskunnassakin kyllä ihan paska.
"Kuinka jollain voi yhtä aikaa olla oikeus pakko- ja voimakeinoihin, muttei tarvitse osata eikä piitata lopputuloksesta?"
Muistelen menneitä – ollapa presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotto kauan sitten, kun olin julkaisija ja päätoimittaja. Silläerää Iltalehden Juha Veli Jokinen kuvaajineen soi jatkoilla jo ilmeisen päissään olleen Heidi Hautalan ”vertaisarvioida” Teatterin järjestyksenvalvojan toimenpiteen. Ja änkesi vielä itse siihen väliin.
Vaan mitäpä nähtiinkään vuoden päästä – samassa paikassa samana aikana samassa mediassa? Anniskeluedellytysten tuollapuolen oleva humalainen juhlapukuinen ikääntynyt naisenpuoli julkkis sylki järjestyksenvalvojaa – kaiketi rankaisematta. Ja niinhän luin myös Potapoffin portsarikirjasta erään veteraanin kertovan.
Minulla ei ole syytä eikä aihetta arvostella Turun hovioikeuden tuomiota tässä – huomattavasti tuoreemmassa – yksittäisessä tapauksessa. Keskitynkin siis mitä kitkerimmin sättimään olosuhteita, joissa tuollaisia murhenäytelmiä tapahtuu. Ne eivät tule paremmikseen koskaan, jos vastakin minäminäminä on kaiken mitta.
"En arvostele hovioikeuden tuomiota; sätin mitä kitkerimmin oloja, joissa siihen johtaneet asiat voivat tapahtua."
Missä on edistys, jos keski- ja yläluokka aina alkavat sekä lopettavat "koulutukseen" – vaikkeivät itse tivattaessa osaa sen paremmin eriäviä järjestyksenvalvojakategorioita kuin minimikurssiensa tuntimääriäkään? Kun tästä huolimatta konsensusta tutkintopakosta kaikkiin paitsi satunnaisvapaaehtoistöihin ei ole tulossa.
Minä väitän, että mokomakin vanhanaikaista luokkayhteiskuntaa haikaava – vaikkakin ehkä kaunayhteiskunnan huomiotaloudellisia menetelmiä häpäisyssään käyttävä – toiminta on yhtä alhaista kuin joku linnakundi tai ainakin tapojaan apinoiva wannabe mekastamassa "vasikasta" ja "pedarista". Eikä saa sillä itselleen mitään etua.
Keksikää jotain uutta. Ai niin – eihän teidän tarvitsekaan, koska tälläkertaa viikkokausien paheksunnan vyöry jäi tulematta, kun nyt kukaan ei ole huomaavinaankaan koko – kuolemaan johtanutta – murhenäytelmää. Eipä kai sitten ollut moraalitaloudelliset pörssikurssit kohdallaan, vai mitä?
Jos toimenpiteen kohde menehtyy, siinä eivät jonkun Polamkin "viiden päivän yliopiston molempien oikeuksien kandidaatin" viisastelut voimankäytön ja hätävarjelun erosta enää riitä. Näin on sanottava, kun luin aiemmassa Aamulehden käräjätuomiojutussa kerrottiin sakotetun myös kuristamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.