Helsingin poliisi ampui lauantaina miehen Alppiharjussa, jota kaikki kuitenkin sanovat Kallioksi. Kohdehenkilön oletetaan olleen joko huumeiden vaikutuksen alainen tai psykoosissa ja niin väkivaltainen kuin uhkaavakin. Mutta sitten meni vaikeaksi, kun ensin poliisi viesti yhtä vaan nyt syyttäjä toista.
Olin keskustellessani ollut käsityksessä, että poliisi porrasti voimankäyttöä, mitä ei pitänyt enää tälläpuolen 2000-luvun tehdä ja oli siinä vielä kohtuullisen kaavamainenkin eli meni etälamauttimesta virka-aseeseen. Mutta; äskeisen Hesarin uutisen mukaan siellähän käytettiin lisäksi niin koiraa kuin projektiililaukaisintakin.
Tarkistin asian; Helsingin poliisin kotisivuilla on yhä tiedote, jonka mukaan tehtävällä oli menty etälamauttimesta aseeseen. Ohhoh. On syntymässä melkoinen viestinnällinen sekasotku, koska eiväthän nämä tiedot sovi yhteen mitenkään. En silti odota selitystä enkä vastuunottoa, koska niin poliisi ei vain toimi.
"On syntymässä melkoinen viestinnällinen sekasotku, koska eiväthän nämä tiedot sovi yhteen mitenkään."
Suomessa poliisi ei ole oppinut sitäkään perusasiaa, että jos se ei heti tule julkisuuteen oikealla tiedolla; lukuisilla, ketkä toivovat sille pelkkää pahaa on mahdollisuus muokata kansalaisten käsityksiä. Ja yksinkertaista; ellei kykene, voi tai saa – sanotaan juuri se. Ei jotain sinnepäin.
Tämä on iso asia. Nyt nimittäin munasi maan ensimmäinen ja paras poliisilaitos, jonka tilannekeskuksessa on Hesarin uutisoinnin mukaan ollut oikein viestintäasiantuntijakin. Vaan kuten yleensä – eihän sellainen muuta tee kuin ottaa vastaan kyselyt ja vaikenee kaikesta olennaisesta. Näemmä. Yhäkin.
Ellei tahti parane Valtakunnansyyttäjän toimisto saa joko luvan lisätä pressiksiä ja alkaa ylläpitää syyttäjävarallaoloa tai nimittää erityisiä mediasyyttäjiä keiden tehtävänä on vastata uuteen kysyntään muuttuneessa maailmassa. Mitä sitten jos onkin keskiheinäkuinen viikonloppu? 24 tunnin uutissykli pyörii aina. Myös Suomessa.
"Mitä sitten jos onkin keskiheinäkuinen viikonloppu? 24 tunnin uutissykli pyörii aina. Myös Suomessa."
Minä bloggaan, koska ehdin männäviikonloppuna saada kylläkseni Helsingin Sanomien artikkelikommentoinnista – ainakin vähäksi aikaa. Halusin näet, että mielipiteeni lukevat useammat kuin se normaali nolla henkilöä, mutta valitettavasti määrä ei korvaa laatua ja alustan omistajan vaatimukset on nekin otettava huomioon.
Siispä; wannabekeskiluokkaiset tyrkyt haalaripellet voivat minusta suksia niin pitkälle kuin rulliksista lähtee sitä ”faktapohjaisuuttaan” peräämään. Moinen on pelkkä menneen maailman pelkopeli, jolla keskikoulun ja opiston käyneet nujersivat kansa- tai kiertokoulupohjaiset alamaisikseen luulemansa hiljaisiksi.
Ei niinikään kiinnosta, että mitä mieltä sinä olet huumeista, mielenterveyspotilaista, puukkoväkivallasta, vastustatko spekulaatiota, rakastatko rauhaa ja oletko – ehkä omasta mielestäsi – suurikin voimankäyttöasiantuntija – ties millä meriiteillä. Aina ei tiedä, että onko tosiaan pahinta sanottava itse vai sanomistapa.
"Halusin enemmän kuin normaalit nolla lukijaa, mutta määrä ei korvaa laatua. Alustassakin oli toivomisen varaa."
Minä kommentoin sekä kirjoitan, koska se on minun tehtäväni tässä maailmassa. Toisinaan tämä tarkoittaa näppäimistön näpyttelyä ja hiiren klikkailua yhtä räväkkään kuin älli leikkaa – sikäli kuin siis luulit tekstistä tulevan nöyrä anteeksipyyntö poliisille – olet mitä surkeimmin erehtynyt. Päinvastoin.
Nyt tapahtunut uusi käännehän osoittaa, että viranomaisemme elävät yhä sulkakynän ja käsinpainetun paperisanomalehden aikaa. No, eihän todellinen elämä silloinkaan pysähtynyt prosessia odottamaan, mutta 2020-luvulla kenellä tahansa on suora pääsy sellaisten yleisöjen ääreen, joista ei tuolloin voitu vielä uneksuakaan.
Viestintäsekasotku on kuitenkin vakavampi asia kuin naureskelu virkakankeille, toissapäivän ylhäältäpäinjohtajien hanslankareille tai perisuomalaiselle opportunismi-konformismi-fatalismille. Elämme näet maailmaa ja aikaa, jottei koko yhteiskunta voi ottaa tästä tälliä kylkeen. Sillä voi olla arvaamattomat seuraukset.
Jälkikirjoitus: Eikö tuo jankuttaminen lopu koskaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
OHJEET
Tätä blogia voi kommentoida vain suomen kielellä.
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.
Pysy asiassa.
Ole asiallinen.
Älä chattaile.
Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.
Toistuva ohjeiden vastainen kommentointi johtaa toiminnon sulkemiseen.