Kun ovi menee perässä kiinni, kohteliaisuus lakkaa ja astut todelliseen maailmaan

Armeija mainosti pällitestiuudistustaan YLE:llä. Älkää olko höpsöliinejä; sotilaat ovat avautuneet, väittäneet vastaan ja jättäneet tottelematta niin kauan kuin on ollut sotilaita sekä armeijoita. Todellakin – on jo ”30 vuotta vanha johtamisoppi”, että aivojen käyttö on – ei vain suositeltavaa – vaan suorastaan pakollista.

Armeijalla ei nimittäin ole enää koneistoa tai rahaakaan antaa yllykettä perinteiseen valmiiksi mietittyyn toimintaan; olla valvovinaan, yllättyä kun tapahtuikin jotain aivan muuta ja sitten etsiä syyllistä. Sikäli, kun oli koskaan. Näin raju on ajan riento tottavie ollut. YLE-juttu on siis silkkaa armeijan etua palvelevaa mielikuvamarkkinointia.

Siitä huolimatta –  yhä – ylemmälleen päteäkseen tai kovan sotilaalliselta näyttääkseen epäsopiva, epäpätevä eli epäluotettava voi käskeä takapuoli edellä puuhun, joka on itseasiassa kaadettu jo vuosia aiemmin. Vähäkin yllyke voidaan myös ottaa käskynä sekä silkka mukavien juttelu sitovana määräyksenä toiminnan tasosta.

"Aivojen käyttö on pakollista kun joutuu toimimaan epäsopivien, epäpätevien ja epäluotettavien kanssa. Armeijassa."

Miksi? Koska tuossa maailmassa elävillä ei ole täyttä liikkumisvapautta, mutta kuuliaisuusvelvoite kyllä löytyy ja niin haitanteosta kuin väkivaltaisesta vastustamisestakin rangaistaan. Se hallintopäätös, johon ylipäätään voi hakea muutosta; on jo aikoja sitten täytäntöönpantu, kun valitus lopulta käsitellään.

Armeija on näet paitsi ahne, mutta myös kateellinen organisaatio; odotellessaan valittajalle tullaan pitämään mikä luulet olevasi -puhetta. Etsitään virheitä itsestään, tivataan onko muka täydellinen ja syyllistäen pelotellaan niin paljon kuin ikinä pystytään. Varsinkaan komentotiessä oikaisemista ei anneta unohtaa ikinä.

Armeijafanit, tottelemisintoutuneet ja hierarkianrakastajat ymmärtäisi; niillehän pahakin kääntyy hyväksi, koska inhimillisen identiteettinsä muodostavat peruskäsitykset näyttävät kieroon. Mutta miksi altistaa mitään ymmärtämättömiä keskenkasvuisia pikkukakaroita moiselle? Vai vielä soveltuvuustesti. Höpöhöpö.

"Miksi altistaa mitään ymmärtämättömiä keskenkasvuisia pikkukakaroita armeijan kaltaiselle koettelemukselle?"

Mainoksen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. 60-luvulla herättiin istuttavan traktorin ajouraliejussa niin kutsutun maanpuolustustahdon kanssa – ja juuri kun kommunisteista ei enää edes lähtenyt pahaa ääntä – heitä keksittiin alkaa pelätä. Lisäksi; persoonallinen oli nyt poliittista sekä ylipäätään minäminäminän aika alkoi.

Silloinen komentaja, kenraali Yrjö Keinonen, julistautui rauhanaktivistiksi. Äsken reservin sotmesti brändäsi itsensä "pasifistiksi" ja tänään jälkimodernin prikaatin komentaja kehuu varushenkilöiden kykyä kyseenalaistaa. Mediapläjäys oli valmis, kun varuspalvelijajohtajat loppusodassaan vielä kehuivat porukan hyviä välejä.

Sitä minä tässä kommentoin, jotteivät asiat ole näin yksinkertaisia. Armeijan kanssa pitäisi aina tajuta paikka ja aika – ollaanko mainostamassa itseään – vai mentiinkö portista kentän poikki, rakennukseen ja ovi pamahti perässä kiinni. Tullaan näet huomaamaan, että nyt astuttiin todelliseen maailmaan kun kohteliaisuus lakkasi.