Me vs. me-henki

Ollaanko kyllin sivistyneitä puhuakseen paskaa toisesta vain seläntakana? Lisäsin otsikon pöytälaatikkolistaukseen, kun katselin Klassista Suomea. Lähtökohta oli moderni musiikki klassisin instrumentein ja orkesterin esittämänä. Mitä uutta opin siinä sivussa ihmisestä ja maailmastamme?

Spontaani ensiajatukseni on, että kuinka voisi olla nyt me-henki, jos ei ensin ole ollut meitä? Kun todensanoen kasassa on kummallinen jokasuuntaan – luullakseen omaa etuaan edistäen – vetävä sakki, johon ”kuuluvat” hädintuskin sietävät toinentoistaan kyllin voidakseen olla yhtä aikaa yhdessä paikassa.

Siispä; eihän nyt olla ihan naurettavia – tämä on edelleen ylhäältäpäin johdettu valtio, jossa kaikki on pääomaehtoista. Sellaisessa ei tarvita me-henkeä kuin joustamaan omista oikeuksistaan pyydettäessä, sekä täyttämään annetut ”käskyt” – olkoon sitten tarkoituksenmukaisia tehtäviä tahi silkka typerä sanojansa mielennoude.

"Tässä yhteiskunnassa me-hengelle ei ole käyttöä kuin oikeuksista joustettaessa tai annettujen käskyjen noudattamisessa."

Moinen nimittäin elää ja hengittää yksin keskinäisen kilpailemisen, kadehtimisen, syrjinnän, kiusaamisen sekä niin-edellenin voimin. Tottatosiaan; rakennehan ihmistä painaa-villitsee-suojaa tekemään karvaan teon, mutta kumpaa syytät kun itseesi osuu – se onkin hyvä – eikä vain minun juuri nyt keksimäni kysymys.

Jostain kumman syystä pohdinta jää aina puolitiehen, vaikka ollaanpa nyt etenemättä naurettavuuteen määrittelemällä – ainakin ”omalle puolelle” luetut – pyhimyksiksi. Se ovat ne puhdasoppisuus, ylhäältäpäinjohtaminen ja mustavalkoistaminen, jotka tekevät tuolloin vallan suorastaan höpöä joidenkuiden päissä.

Niinikään; muistetaanpa myös aina raikas omien katkerien kokemusten kostaminen toiselle, vaikka jokseenkin kaikki mainitsemisen arvoiset eettisen ajattelun järjestelmät kieltävät tekemästä näin. Kun saat itse M 83:sen lomapuseron, jossa oli valmiina ommellut kauluslaatat; vähintä mitä voit tehdä, on myös antaa se sellaisena eteenpäin.

"Kumpaa kahdesta –  rakenteita vai yksilöäkö – syytät, kun yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus osuu itseesi?"

En niinikään voi sivuuttaa seuraavia täysiä – lähtöjään satunnaisuuksia – Kai Sadinmaan pappisviran palautusta ja Rujon James Portsaria – kuin etäältä ohittain, mutta silti jotenkin sivuten kulkivat ajallisessa ajatuksenvaihdannassa. Mikä ihmisen toiminnassa on sitä itseään sekä mikä silkkaa showta?

Sadinmaassa vaivasi maalliset vaikeudet – toimeentulon pätkittäisniukkuus ja jalan murtuminen jalkapallo-ottelussa – versus mistä ollaan nyt toista mieltä kuin ennen – ynnä kuinka lopputulemaan päädyttiin. Toimittaja Vesa Marttisen kirkon arvostelun sallittu määrä papilta ja toisinajattelija-narrin suun tukkiminen ärsyttivät.

Se Viikin kirkon papinviran lakkaamis- ja maallikot jakakoon itse ehtoollista -saarna asettuukin siis samaan seuraan Lev Trotskin viimeisen kirjan Neuvosto-Venäjän johtomies-intellektuellina; ennen kuin mies itse karkotettiin ja kannattajansa tuomittiin aatteellisesti harhaoppisena ryhmäkuntana.

"Mikä ihmisen toiminnassa on loppujenlopuksi sitä itseään sekä mikä silkkaa showta?"

Vaan mitä hittoa tuo heikosti aikaa kestänyt ysärin kyseenalaisuus ja Suomi-EDM:n kuriositeetti, – jota Menomestan Anna Keräsen aivan outo etukäteisanteeksipyytely suorastaan alleviivasi – tekee tässä blogissa? Juuri siksi/sitä. Kuulinhan minä tuon jo viikkoja sitten Juha Pullin Club Millenniumista enkä sitä minään pitänyt.

Kun ihminen todentotta juoruaa ja puhuu paskaa seläntakana – esimerkiksi nyt nolon tiedustelevan anteeksipyyteleväisenä – hän epäsuorasti johdattelee vastapuolen reaktiota, joka oli vielä hetki sitten tuntematon. Tämä on juuri sitä itseään: etukäteistä jälkiviisautta/kahta mieltä yhtä aikaa oloa/pitää eri mielipiteet kadulla kuin kotona.

Ja; nyt kuin tuonkin mukahumoristisen törkeän viisun kuuli uudestaan – palaa kiehtovasti omaankin teemaansa – siinähän ihan selvästi lauletaan haluttavan toinen vähintään työttömäksi ellei suorastaan pois päiviltä. Ei; mielivalta, väkivalta tai etenkin niiden äärimmäinen lopputulos ovat silti kaikki yksiselitteisesti sietämättömyys.

"Tämä on juuri sitä itseään: etukäteistä jälkiviisautta/kahta mieltä yhtä aikaa oloa/eri mielipiteet kadulla kuin kotona."

Vaan kenenköhän olisi pitänyt vuonna 1992 tehdä tieteellisesti validi persoonallisuustesti, missähän tuleva järjestysmies olisi muka voinut kouluttautua riittävästi ja hyväksyntä-varoitus-hyväksynnän peruuttaminenko olisi välttänyt valvonnaksi? Älä ole täysin tekopyhän hurskastelevainen, suoranaisesti typerä.

Kysymys on juuri siitä, että kaikki ajattelevat asioita vain omalta kannaltaan. Että ”mepä” otetaan sinne ovelle joku kenen teeskennellään olevan yrittäjä ja itse vastuussa veron- ynnämuun maksustaan. Sekä parempi sekin kuin, jotta ”meidän” pitäisi itse mennä hakemaan jokainen haisuli-pullikoija-juoppo-pikkurikollinen.

Me-hengettömyys on siis käytännössä, jottei ensin tehty riittävästi, sitten naureskellaan tapahtuneelle/tapahtumattajääneelle ja lopulta jätetään vaikeuksiin joutunut kantamaan vastuu yksin. Ihmetellen vielä kuinka mielivaltaisissa oloissa jopa viimeruutuun päätyminen ottaa oman aikansa, jos se tapahtuu ylipäätään.

"Älä ole tekopyhä, hurskastelevainen tai typerä. Jokainen ajattelee jokaista asiaa vain omalta kannaltaan."

Niin; siitä sitten vain pelokkaana hokemaan itselleen ”älkää sotkeko minua mihinkään”, naureskelemaan sormellaosoitellen seläntakana, töräyttämään toiselle ”ei sullakaan hyvin mene” – olkapäälle täpsäyttäen, jos tohti – ja niin edelleen. Pääsiäispyhät menivät, arki on edessä; etkä niistä vähääkään paremmaksesi tullut.

Ai olenko sitten muka täydellinen, enkö ikinä tee virheitä ja koskeeko tämä itseänikin? Sinä kun muka ”tunnet” minut internetin perusteella, toisten puheista, kannat wanhaa kaunaa tai sitten se oli silkka tahaton julkisesta omakielisestä kirjoituksesta seurannut sisikuntareaktio. Voivoi. Juuri siksipä tämän kirjoitinkin.

Timo Soini ilmaisi saman kirjoittaen ihmisen kestävän mitä tahansa muuta, muttei liberaalia demokratiaa. Taisi siis käydä niin, että kun ”meistä kaikista” tuli kuluttajia niin samalla keskiluokka paisui maailmassamme totta valtaa käyttävistä liian isoksi. Ei, sinulla ei ole oikeutta etkä ”tästä” maksanut, vaikka pelkovihapäissäsi messuatkin.