Samaa lihamyllyn pyörittämistä

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on harppi-Saksan niin kutsutun kansanarmeijan
upseerisalkku, jollaista muut tuskin olisivat sen paremmin saaneet käsiinsä
kuin halunneet käyttääkään – akuutin turpaansaamisriskin takia – siltä kansalta.

Menneiden vuosikymmenten suosikkisanonta etsiytyi kielelleni, kun jaoin blogimerkinnän LinkedInissä ja sain kommentiksi linkin lehtijuttuun. Niinpäniin; toimeksiantajille kelpaa kuka tahansa pukineentäyte, firmat antavat halvalla ja poliisi tulee paikalle kun tapahtui rikos. Kuulostaako tutulta? Pitäisi kyllä.

Ei tämä ole vartija- tai järjestyksenvalvojablogi

En minä kirjoita yksityisen turvallisuusalan palkoista, työehdoista, työoloista tai yhteiskunnallisesta asemastakaan. Teillähän on ne luottamusmiehet, työsuojeluedustajat ja ammattiliitot; valittakaa niille. Ei tämä ole mikään vartija- tai järjestyksenvalvojablogi, jos se on jäänyt jollekulle epäselväksi.

Pitäisikö työpaikan epäkohdasta tehdä juttu? No, liitoissa on kai mahdollisuus tähän; siellä on nimittäin lehtiä sekä muita mediakanavia. Ja jos ne eivät riitä, onhan lisäksi olemassa vielä TTT, Telma sekä T&RH. Aina voi myös kerätä tietämiään epäkohtia listaksi, jonka sitten lähettää eri medioiden toimitusten vinkkilaatikoihin.