Ei ole Kontiolahti mikään onnela ja karjalaisuudestakin löytyy pimeä puolensa

Maakuntalehti kertoi sunnuntaina Liisa Yli-Ketolan bylinellä, että kylässä on rasismin aiheuttamaa pelkoa ja painajaisessa elämisen kokemusta. Sitä en ihmettele yhtään, sillä tiedostanhan toki missä sekä keiden keskellä asun – jokainen täällä on elävinään erillistodellisuudessa ja toivoo ettei itseen osuisi.

Halveksunta

(Kuva: Jari Kähkönen) Mitenliene; olikohan tuonkin projektin takana ensisijassa aatteellisuus vai pilattiinko hyvän veskan kansi huonolla brodeerauksella, mitä ei sellaisenaan kehdannut käyttää?

On se ihmisluonto sitten veikeä. Joillain yksilöillä on sujuva kyky olla yhtä mieltä jokaisen edessään olevan kanssa, nauraa tätä selkänsä takana ja olla olevinaan mukana niin kauan kuin kyseessä on oma etu/pelkää saavansa selkäänsä. Onko hypersosiaalisuus sittenkin hyperrasittavuutta? Hyvä kysymys.

Näin ei olisi käynyt, jos asialla olisivat olleet ammattilaiset

Onhan tässä muutamankin kerran pohdittu sitä kotikutoista tunariutta, joka täälläpäin vallitsee oikeastaan asiassa kuin asiassa. Tällä erää Kontiolahden K-Market on valtakunnanverkon kielteisessä julkisuudessa(1, 2, 3, 4 ja 5) romanille myymättömyyden takia – enää vain ilta- ja eetterimediat puuttuvat.

Ihmisen ripustautuminen toiseen

(Kuva: Jari Kähkönen)

Hah-hah. Ja mitäpä seurasi, kun äsken tykkäsin Facessa muinaisen naispuolisen koulukaverin tämän syksyn ruskaretkikuvista? Kaveripyyntö hänen kaverinaan olleelta naiselta, jonka naamaa katsoen arvailen tavanneeni viimeksi 28 vuotta sitten, kun kokeilin pari vuotta muuatta järjestettyä harrastustoimintaa.

Uudelleensuunnittelemassa Pohjois-Karjalaa

(Kuvasitaatti arvostelutarkoitukseen) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton
maakuntapäivän mainos vuonna 2023.

Johan minä männäkeskiviikkona pyrskähdin nauruun, kun taas vaihteeksi oli Se Päivä Vuodesta; maakuntaliitto osti maakuntalehden etusivun – vakuuttaakseen kenet ja mistä? Pohjois-Karjalassako ei muka huudella loukkaavasti toisen ulkonäöstä julkisella paikalla seurauksitta sekä uhri hyläten – höpöhöpö.

Turhien toiveiden tynnyri

Että minua ottaa päähän, kun julkisen palvelun keski-ikäinen keskiluokkainen keskinkertaisuus ei edes osaa vartijan ja järjestyksenvalvojan eroa. Vai siitäkö tulisi eniten sydämistyä, jottei tuo pohjimmiltaan kiinnosta ketään? Puhutusta ministeriön työryhmästä taitaakin siis tulla oikea turhien toiveiden tynnyri.

Ihollepyrkivä EU-kerjäläisyys saapui sitten lopulta Joensuuhunkin

(Kuva: Jari Kähkönen) Jos tässä kuvassa näkyy henkilöitä, jotka voi tunnistaa; he eivät
liity mitään mihinkään, mutta saattavat kyllä silti olla henkilöitä.

Mitä minuun tulee; älköön suotta uskottako kaiken hoituvan pelkin poliisin toimin. Tietenkin tämä tulee olemaan moniviranomaisjuttu; elämäntapojen, itsensätoteuttamisen, välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon, julkistilan sekä kanssaihmisten kohtaamisen pelisääntöjä opetellaan molemminpuolisesti.

Eivät juntit ja mullikat sitä päätä mikä käy tai ei käy

(Kuva: Wikipedia/Guanaco and subsequent editors) Sateenkaarilippu.

Onpa ollut viikko. Lieksan valtuusto pääsi lopultakin käsittelemään Pride-viikon liputusta enkä usko kenenkään yllättyneen, kun sitä ei päätetty järjestää. Käsittelyn aikana pidettiin myös ennätyksellisen törkeä puhe, joka löytyy ihan videoituna netistä. Mutta sitten Joensuussa meni vakavaksi.

Junttien laki

(Kuva: Jari Kähkönen) Se on natsitarra eikä mikään "vitsi".

Aksel Sandemosen Pakolainen ylittää jälkensä -teoksessa esitellään irvokkaan havainnollisesti Janten laki, jonka kootuimman ja parhaiten saatavilla olevan version tarjosi Wikiwand. Moinen johtui mieleeni, kun Facessa kaveri kävi sikäläisessä puskaradiossa vääntöä peltoautoharrastuksesta.

Olkaa kaikkien yhtäläistä ihmisarvoa kunnioittavia tietoisia aikuisia

Joensuisten kuolevaisten kesken puhkesi sananvaihto karaokesta. En ota siihen kantaa, koska en nähnyt enkä kuullut mitä tapahtui. Laulukaan ei tosin enää ole kaiken ulkopuolista, koskematonta eikä etenkään itseoikeutettua toimintaa. Ei sen jälkeen mitä yksi "huumorimusiikinsoittaja" teki tivolissa Joensuussa.

”Saako sitten leikkiä Pelastusarmeijaa?” – älä viitsi olla ihan lapsellinen

Monenmoinen profiilityö tuntui pohtimisen arvoiselta otsikolta, kun Laura Hallamaa kolumnoi siitä YLE:n netissä. Mikäs onkaan sopivampi lähtökohta kuin pikkulasten vastaus varhaiskasvatuksen arvoperustan edellyttämään pyssy- ja sotaleikkien kieltoon; silti, vaikka aikuista moinen kysymys lähinnä naurattaakin.

Ei huumeidenkäyttöä voi normalisoida – siispä suu auki todellisista ongelmista!

(Kuva: Jari Kähkönen)

Julkinen palvelu koettaa pysyä relevanttina eikä ujostele yhtään sen tehdessään. Sunnuntaina etusivun ylösnostona oli kummallinen Yle Uutiset Rec, jonka aihe oli olevinaan huumeiden käytön rangaistavuuden ongelmallisuus erityisesti kyseenalaisen syntyhistoriansa valossa.

Turhanpäiväinen kysely läpivalaisi kapitalistisen yhteiskunnan

YLE Svenska keksi, että yksityisellä turvallisuusalalla toimii ääriliikkeiden jäseniä. Tai sitten eivät itsekään tiedä mitä etsivät; kyselevätpä vain ja koukkiessaan toivovat provosoidun ”paljastavan itsensä”. Vai tavoitellaanko performanssia, joka alkaisi elää omaa elämäänsä? Tehdä sitä kuuluisaa hyvää televisiota!

Järjestyksenvalvojat ovat Marsissa ja toimittajat Venuksessa

(Kuva: Jari Kähkönen) Myönnetään, olin vierailulla
koulutusyrityksessä, jonka suuropetustilan oleva
valaistus teki näkymästä hämyisen kapakan narik-
katiskin kaltaisen. Siitä syntyi moneen kertaan
käytettävissä oleva arkistokuva.

Esteettinen makuni on saada minut sylkemään jääkaappikylmän ja maltillisesti sokeroidun mustaherukkamehun perinteiseen puolen litran juomakauhaan minitarjottimella, jos minua edes toivotaan turva-alan viralliseksi selittäjäksi. Mutta toisaalta – päästänkö tämän höpöhöpöjutun ohi kommentoimatta?

Häiriköinti joukkoliikenteessä – kovasti vastustaa, mutta ei silti tee mitään

MTV:n Joonas Mustonen teki nettijutun syrjinnästä joukkoliikenteessä, mikä olisi jäänyt lukematta ilman ylösnostoa Seitsemän uutisten lopputeksteissä, joita en katsellut omasta televisiostani. Puuttumisvastuu on aiheellinen kysymys. Venla Ouattaran käsitys kuljettajien toimintatapojen epäyhdenmukaisuudesta on totta.

Pönkkänä täydennyspalveluksen oven edessä – vai topparina pitämässä sitä auki?

Hohhoijaa. Reservinsivariudessa kysyntäpiikki sota-aikana; yllättyikö joku ihan oikeasti? Ainakin kahden kylän lehden – Ilomantsin ja Tuupovaaran – Pogostan Sanomien Jyrki Pönkkä, ex-kappari, sittemmin kansanopistojournalisti ja nyt päätoimittaja vaikuttui; värkkäsi pääkirjoituksen paikallislehtitorstaini suloksi.

IL-MOI-TA JÄR-JES-TYK-SEN-VAL-VO-JAL-LE

(Kuva: Jari Kähkönen)

Maan alkaessa jälleen avautua parin vuoden koronasulun jälkeen; suunnitellaan, ja on jo ehditty järjestääkin joitain yleisötapahtumia, mutta valitettavasti eräät yleiset ihmistaidot ja -ominaisuudet näyttävät olevan yhä tauolla. Älä ole tietämätön, ennakkoluuloinen, avuton sekä valittele jälkeenpäin Facen puskiksessa.

Puheeksiottaminen ei riitä

(Kuva: Wikipedia/Guanaco and subsequent editors) Sateenkaarilippu.

Tiistaina YLE Radio Suomen iltapäivälähetyksen ohjelmoituna sisältönä oli Pohjois-Karjala Pride -tapahtuman häirintä, järjestäjänsä omaisuuden anastaminen ja täkäläisittäin sateenkaarielämää elävän yksilönkin kokemusten kaikkinainen ankeus. Tehoton esitys. Mihin tällä oikein pyrittiin?

Ovatko kulttuuri- tai sanasodassa kaikki viestimiehiä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kulttuuri- ja/tai sanasodan viestimiehen reppuko?

Muistan somettaneeni kulttuurisodan viestimiehen tempaisseen taisteluliivistään hämäyksen, jonka heitti keskusteluun hyydyttääkseen sen. Ja nauraneeni kuinka kuusikymppinen vanhankansan OTK teki einarit yhdelle ammattiviestijälle; toisen tämä taas sai ensin astumaan liukumiinaan ja sitten putoamaan pää edellä ojaan.

Taaskin Lintuvaarasta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kuuntelin Ylen Takaisin Pasilaan -podcastin, koska siihen oli tyrkytys julkisen palvelun etusivulla, jota valitettavasti joudun seuraamaan päivittäessäni itseni uutisilla. Johan oli häkellyttävän asiaköyhä, tunteileva sekä yksipuolinen Vallikallion K-Marketin turvamyyjätehtävän käsittely. Palaan nyt vanhaan asiaan, kun sitä oikein kerjäämällä kerjätään.