Voi tätä maanpuolustusmielisen tuskaa muuttuvassa maailmassa

(Kuva: Jari Kähkönen) Palveluspuvussa oli aikanaan tälläinen kuosi, mutta nyt värit kel-
paavat minulle enää käsilaukkuun.

On lystiä sanoa Joensuuta kaupungiksi ja Heiliä kaupunkilehdeksi, mutta paremmaksi voi yhä panna. Esimerkiksi kehottaa naama vakavana tekemään maanpuolustustahtoa tyhjästä, olemaan uskomatta Venäjän propagandaa ja syytellä maanpettureiksi. Et ole tosissasi! Missä maailmassa oikein elät?

Väkivalta, nationalismi ja vahvemman oikeus

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä setämies muistuttaa, että ilmastokriisin ratkaisu on vaikeaa,
koska vallanpitäjiä kiinnostaa ensin oma valta ja sitten kavereiden rahat.

Katselin verkossa muuatta esityslistaa, jonka päälle oli tarkastetun pöytäkirjan odotuksessa täydennetty tehdyt päätökset kokoustiedotteeksi; tuostavain panivat menemään yli kymppitonnin päällikköirtisanomisen lakihenkilökuluihin. Näin arkipäiväiseen virastotyyliin sitä Suomessa käytetään vahvemman valtaa.

Kämynationalismin lyhyt ja nolo historia

(Kuva: Jari Kähkönen)
Deutsche Wellestä
kopioitu kansallisen
mallin leipälaukku.

Kansallisuusaate on hallintamenetelmä, joka keksittiin 1800-luvulla, kun liberalismin ja konservativismin taistelu vaati peliliikettä liian vapauden niittaamiseksi. Tai kapitalismin vaihe vaati vaientamaan kansainvälisesti verkottuneen älymystön, sekä romuttamaan vanhat monikansalliset valtakunnat.

Suomen kansallisuusaatteen synty oli muuttaa Ruotsin herrojen fennofiilia koko kansan isänmaanrakkaudeksi; todistaa maamme olevan yhtä hyvä kuin maailmalliset sivistysvaltiot ja osoittaa se kelvolliseksi valtiolliseen itsenäisyyteen. Mitähän mahtaisivat vanhat fennomaaniradikaalit sanoa, jos nyt näkisivät tekojensa tulokset?

Ei käsketty tiivistää isänmaallisuutta tai kansallisuusaatetta poliittiseksi nationalismiksi, jolla lähinnä kuvottavasti sorretaan heikkoja lähellä ja puolustellaan toisten heikkojen sortoa kaukana. Juuri siksi nationalismista tulikin kämyä, joka tätä vauhtia edettäessä vielä hylätään ihmiskunnan pahimpaan rinnastettuna.

Asevelvollisuus surkeutuu loppunsa edeltä

(Kuva: Jari Kähkönen) Matkamuistoja ideologioiden sodasta: Harppi-Saksan
kansanpoliisin hihamerkki Jugoslavian kansanarmeijan ilmavoimien kypärä-
kassin kyljessä. Molemmissa nyttemmin entisissä valtioissa oli muuten ylei-
nen aselvollisuus ja isot armeijat. Silti pakko hävisi sodan.

Kun kansallisvaltio-Suomea tehtiin, tultiin rakennetuksi kaikenlaisia mielikuvituksen tuotteita. Näiden johdannaista on sekin pertsamedian usein toistama täysin päätön hokema, että jokainen mies on osapäiväsotilas eikä muuta voi kuin käydä armeijan ja kuulua reserviin. ”Yleinen asevelvollisuus” on loppunsa edeltä surkeutuva myytti.