Oi jatkuvuus

Soittakaa Hectorin 70-luvun klassikko, Jatkuvuus, alkujaan Bowieta; kertsinsä on otsikkoni. Näin fiilistelen, kun omistan ajatuksen-pari Vierevänniemen uimarannan töhötyölle, järjestyksenvalvojalle roikkumassa metrovaunun ulkopuolella sekä Helsinki-Vantaan ”välikohtauksellekin”.

Olisin torstaina iltapäivästä kernaasti pysynyt selinmakuulla sohvalla, kun kuulin radiosta Kontiolahden Vierevänniemen uimarannan murhapoltosta...oho...eiku...mikä se nyt oli? Piti siis nousta ja puhelimitse valistaa YLE Joensuun Pauliina Tolvasta tuhotyön sekä vahingonteon välisestä erosta.

Todennäköisin virheenlähde on joko kunnan liikuntapaikkamestari Harri Lehikoinen tai YLE Joensuun Tanja Perkkiölle vinkannut tieskuka. Aijai. Ei sovi. Joko se on trial-by-mediaa rikosnimikespekulaationa tai väärinlaskelma kuin soi rasismidenialisteille helppoutta kaataa kuuman aiheen juttu takaisin.

"Mitä ihmettä; tapahtuiko Vierevänniemen uimarannalla murhapoltto vai vahingonteko?"

Minä sanon, että – kaskas – kakara on oppinut uuden kirosanan vaan koskas se lakkaa taputtamasta kakkaa. Hakaristi, putinistizeta tai – hahhaaa – paska kunta -slogani ei todellakaan tee vaikutusta, vaikka eiköhän tahruri liene toivonut jopa suututtavansa...jonkun. Jokaisesta sottauksesta ei edes julkaistu kuvia.

Nämä rivit naputtuvat tekstinkäsittelyyn lentääkseen blogipohjan kautta internettiin, koska olettavasti liikuntapaikkamestari Lehikoinen taustoitti uutista tyypillisen karjalaisen junttimaisesti. Ikäänkuin valvontakamera muka olisi ainoa autuaaksitekevä asia tai läpikulkuliikenne joko kaiken syy eli ennaltaehkäisijä.

Nythän ne eivät edes osaa päivän tarkkuudella sanoa milloin töhryt tehtiin – vai tapahtuiko kaikki ehkä vallan oikein useammassa osassa. Eikä ole ihme, koska kunnan tiloista ja alueilta puuttuu niin oma kiinteistövalvonta kuin turvafirman vartiointikin. Saati sitten, että tehtäisiin kiinniottavaa työtä siviilivaatteissa.

"Ei ole valvontakamera ainoa autuaaksitekevä asia. Ja miten läpikulkuliikenne siihen vaikuttaa?"

Helsingin poliisin Lindholm päästi ulos talosta yksipuolisesti rikosepäilyä poliisin silmin kuvaavan ”tiedotteen”, jonka ainoa tarkoitus oli – yllätysyllätys tai sitten ei – todistajien hakeminen. Vaan miten ihmeessä tuota tehtävää – oletetussa junapartiossa – on suoritettu yksin? Niin sanottu tiedote siis sotkee enemmän kuin kertoo.

Ei täsmää, koska jotenkin en ota uskoakseni, että julkisen liikenteen järjestyksenvalvojaksi alkaa – tai ainakaan pysyy kauaa – tyyppi kuin on niin tiiviisti ”asiakkaita palvelemassa”, jottei edes huomaa partiokaverin painivan henkensä edestä. Olisi pitänyt seistä vieressä jo alusta alkaen ja hallita epäillyn käsiä yhdessä.

Mikäli siis uskomme, että kaikesta huolimatta tämä tosiaan on Palmian metron turvapalveluiden uusi normaali – laissa oleva voimankäyttövälinelinja on kyseenalaistettava mitä jyrkimmin. Silloin tuo päällekävijä olisi tullut pysäyttää ampumalla. Piste. Se mikään "pahoinpitely" ja "laiton uhkaus" ole vaan tapon yritys!

"Jos tämä on tosiaan uusi normaali, olevan lain voimankäyttövälinelinja pitää kyseenalaistaa mitä voimakkaimmin."

Ensimmäinen hännänhuipuksi. Nimittäin; mikähän Finavian pressiksen epäkieli Helsinki-Vantaalla oikein oli ”nopeasti paikalla hoitamassa rauhallisesti”? Alueella on siis – hurraa – yhä niitä vartijoita, vaikka muuta voisi luullakin. Vaan lakritsistako paikan lukot ovat, kun kerran nyt sallitusta kiellettyyn kulkemisesta selvisi selitellen?

Niinpäniin. Maan pitäisi epäilemättä olla sekurokratia, jotta vartijan tai järjestyksenvalvojan näkökulmalla olisi sen paremmin mitään merkitystä kuin todellista mahdollisuutta tulla kuulluksikaan julkisessa mielipiteenvaihdannassa. Tai sitten ei, koska tietysti silloin niin kutsuttu turvallisuus olisi aina valtiollista sellaista.

Siispä; tärkein yksityisen turvallisuuspalvelun tuote meidän ajassamme taitaakin olla jatkuvuus – siksi työntekijänsä eivät koskaan puhu ja näkyvätkin vain ohimennen – vilahdukselta. Näin heitä myös väistämättä käsitellään julkisuudessa kuin eivät oikein olisikaan – yhtä ohikätisesti kuten tänäänkin taas tapahtui. Oi jatkuvuus.